Bruno Lefort and working group received funding from Kone Foundation for project Homeward: exploring co-creation practices towards integration. Homeward is a project that reframes how integration is understood and practiced through the use of co-creative practices. Despite the multiplication of highly innovative and inclusive local or national initiatives, the way integration policy are conceived remains fundamentally embedded into top-down practices. They consider integration as a state, the end result of a succession of linguistic, cultural and professional trainings. By contrast, Homeward posits that integration to a new society is more than a succession of formal steps. It is building a new home not only linguistically and culturally but also existentially. That is, building a place where people can inscribe their ongoing life and therefore secure a sense of belonging. To encourage this existential dimension of integration Homeward proposes to develop a double reflection. On the one hand, ensuring that integration is discussed by immigrants from their own experiences and perspectives. On the other hand, better understanding why previous initiatives aiming to include immigrants’ voices fail to translate into institutional and societal thinking of integration. To accomplish this double ambition, the project relies on co-creation, a growingly popular concept of policymaking that disrupts hierarchies between governmental, economic, academic and individual knowledge. Through co-creative workshops combining immigrant voices, academic research, and societal activism, Homeward reflects upon how integration is lived and critically engage with what is at stake in the process of co-creation itself. From this collaborative effort, the project acknowledges the diversity of immigrant experiences to bridge various subjective perspectives on integration and better understand the potential and limitations of the use of co-creation in integration policy. In doing so, Homeward actively engages with contemporary concerns for social inclusion and sustainability in growingly diverse societies.
Lisäksi Koneen Säätiö on myöntänyt rahoituksen Iiris Annalan väitöshankkeelle Hallinnan analytiikan näkökulma EU-maiden sosiaaliturvalaitosten käyttämään tietojärjestelmään. Väitös tarkastelee EU-maiden sosiaaliturvalaitosten yhteistä digitaalista tietojärjestelmää, jolla hallinnoidaan sellaisten EU-kansalaisten sosiaaliturvaa, jotka asuvat ja työskentelevät usean EU-maan alueella. Hallinan analytiikan teoriaperinteeseen nojaten tutkimuksessa selvitetään, millainen väline EESSI (Electronic Exchange of Social Security Infromation) on hallita EU:n sisäistä liikkuvuutta. EESSI on osin käyttöönottovaiheessa, eikä siitä ole aiemmin tehty empiiristä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Aikaisemman sosiaaliturvan EU-politiikkaa koskevan tutkimuksen pohjalta voidaan olettaa, että tarkasteltavan tietojärjestelmän kehitys on ollut tasapainoilua sosiaalisten, taloudellisten ja hallinnollisten intressien välillä. Tutkimuksen tavoitteena on hallinnan analytiikan käsitteellistä välineistöä soveltamalla osoittaa, että EESSI hallinnan välineenä ei ole ristiriidaton, vaan muokkautunut toimijoiden välisten neuvottelujen ja valta-asemien tuloksena. Analyyttisina työkaluina käytettävät käsitteet ovat hallinnan rationaliteetti ja hallinnan teknologia. Aineistona ovat Euroopan komission tuottamat, EESSI-järjestelmää käsittelevät raportit vuosilta 2012–2019 sekä asiantuntijahaastattelut. Keväällä 2021 on tehty viisi suomalaisen asiantuntijan taustoittavaa haastattelua, joiden pohjalta on tehty suunnitelma tutkimushaastattelujen toteuttamiseksi ja haastateltavien rekrytoimiseksi. EESSI:n kehitystyöhön osallistuneita haastateltavia rekrytoidaan komissiosta, EU:n sosiaaliturva-asioiden yhteistyöelimistä ja suomalaisista asiantuntijaorganisaatioista. Analyysimenetelmänä on teoriaohjautunut laadullinen sisällönanalyysi. On yhteiskunnallisesti tärkeää ymmärtää, millainen hallinnan väline EESSI on, sillä sen kautta hallinnoidaan miljoonien henkilöiden sosiaaliturvaa.