KUTSU: Yhteiskuntatieteellisen mielenterveystutkimuksen verkoston perustamiskokous

Tiistai 1.2.2022 klo 14-16 (Zoomissa)

Miten yhteiskunnan rakenteet, instituutiot, sosiaaliset erot ja niihin liittyvät valtasuhteet vaikuttavat mielenterveyteen? Millaisia ovat sosioekonomiset erot mielenterveydessä ja mikä näitä eroja selittää? Miten mielenterveysongelmat ja psyykkiset sairaudet koetaan ja millaista on elää esimerkiksi masentuneeksi tai skitsofreenikoksi diagnosoituna yhteiskunnassamme? Miten mielenterveysongelmat ja psyykkiset sairaudet määritellään ja millaista valtaa määrittelyihin liittyy? Miten mielenterveys asettuu politiikan ja hallinnan kohteeksi? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan yhteiskuntatieteellisen mielenterveystutkimuksen kentällä.

Nyky-yhteiskunta on monella tavalla haastava ympäristö mielenterveydelle. Työelämässä jaksaminen on koetuksella, vakavaa uupumusta koetaan yhä nuorempana ja mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyden syy. Samaan aikaan yhteiskunnan eriarvoistuminen ja perusturvan heikennykset ovat lisänneet monien ahdinkoa, ja syventäneet entisestään sosioekonomisia eroja mielenterveydessä. Rasismin kokeminen ja syrjinnän kohteeksi joutuminen vaikuttaa mielenterveyteen monin eri tavoin varsinkin toistuessaan ja myös ylisukupolvisesti. Mielenterveyspalvelujen jonot ovat pitkiä, psykiatrinen erikoissairaanhoito ylikuormittunut ja hoitoon pääsy on etenkin heikossa yhteiskunnallisessa asemassa vaikeaa. Mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen vahvoja kulttuurisia ennakkoluuloja, ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asema on heikko suhteessa somaattisista sairauksista kärsiviin. 

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma on pyrkinyt laajentamaan mielenterveyden tutkimuksessa ja hoidossa vallitsevaa yksilökeskeistä mallia tarkastelemalla niitä sosiaalisia ja poliittisia olosuhteita, joissa mielenterveyden häiriöiksi määritellyt kokemukset muotoutuvat. Samalla tutkimus on problematisoinut mielenterveyttä koskevia puhe- ja ymmärrystapoja, ja usein myös suhtautunut kriittisesti vallitsevaan käsitteistöön ja määritelmiin. Tämä on asettanut yhteiskuntatieteellisen mielenterveystutkimuksen marginaaliin suhteessa tutkimuksen valtavirtaa edustaviin lääketieteellisiin ja psykologisiin näkökulmiin. Tutkimuksen tarkoitus ei kuitenkaan ole rakentaa vastakkainasettelua yksilöllisen ja yhteiskunnallisen näkökulman välille, vaan päinvastoin pyrkiä kohti hedelmällistä vuoropuhelua yli tieteenalarajojen. 

Kutsumme koolle mielenterveyden teemasta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tekeviä tai siitä kiinnostuneita tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja gradun tekijöitä. Olemme kiinnostuneet siitä, miltä näyttää yhteiskuntatieteellinen mielenterveystutkimus Suomessa 2020-luvulla. Tutkijaverkoston tavoitteena on tuoda yhteen ja tehdä näkyväksi yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia mielenterveyden kysymyksiin: järjestää tutkimusta tukevaa toimintaa, kuten lukupiirejä ja seminaareja, sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun mielenterveydestä. 

Tervetuloa keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa tutkijaverkoston ensimmäiseen tapaamiseen tiistaina 1.2.2022 klo 14–16 etäyhteyksin. Perustamiskokous on suomenkielinen, mutta toimintaa voidaan järjestää jatkossa myös englanniksi. 

Ilmoittautuminen tapaamiseen (viimeistään pe 21.1.22) linkin kautta: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/115061/lomakkeet.html

Koollekutsujina:

Elina Ikävalko, elina.ikavalko@helsinki.fi 

Tuuli Kurki, tuuli.kurki@helsinki.fi

Sanna Rikala, sanna.rikala@tuni.fi

Jarkko Salminen, jarkko.salminen@tuni.fi

News and events